Miten oppia lukiossa?

Oppimisen teorioihin perustuvia neuvoja, kuinka menestyä lukio-opinnoissa.



Kuunteleminen

Suuri osa lukio-opintojen oppimisesta tapahtuu oppitunneilla: seuraamalla opetusta, tekemällä muistiinpanoja ja keskustelemalla.Kaikkea oppitunneilla puhuttua voi millään muistaa. Siksi olisi opittava tekemään muistiinpanoja sillä tavoin, ettei kyseleminen ja keskusteluihin osallistuminen unohdu. Keskustelu ja kyseleminen pitää sinut aktiivisena, jolloin oppiminen on tehokkaampaa. Samalla voit myös selkeyttää omia ajatuksiasi ja saada lisätietoa sinulle vaikeista tai sinua muutoin kiinnostavista asioista.

Muistiinpanot

Muistiinpanojen tulisi siis olla mahdollisimman lyhyitä, niiden tulisi sisältää oleellisia asioita ja niiden avulla sinun pitäisi pystyä palauttamaan keskustelut ja tuntien sisällöt mieleesi. Älä kirjoita kaikkea, sillä silloin aikaa ei jää muuhun. Harjoittele muistiinpanojen tekemistä.

Muistiinpanoihin kannattaa palata mahdollisimman pian oppitunnin jälkeen. Niitä kannattaa järjestellä täydentää ja muokata sellaisiksi, että ne parhaiten tukevat omaa muistamistasi. Jos suinkin mahdollista, niin keskustele oppimistasi asioista kavereiden kanssa, vertailkaa ajatuksia ja miettikää epäselviä kohtia.

Oppitunteihin voi myös varautua jo ennakolta. Oppikirjasta voi lukea tulevan kappaleen jo ennen oppitunnille menoa. Opettaja voi kertoa mitä seuraavalla tunnilla on tarkoitus käsitellä, jolloin voit aktivoida tietojasi tulevasta aiheesta.

Koulu ei ole enää aikoihin ollut opiskelijan ainoa tietolähde. Tietoa saat myös kuuntelemalla radiota, katselemalla televisiota, videoita ja yhä enemmän myös tietokoneen ja Internetin avulla.

Lukeminen

Kiinnostavaa tekstiä on tietysti helpompi alkaa lukea kuin tekstiä, joka ei etukäteen tunnu mielenkiintoiselta. Kannattaa kuitenkin motivoida itseään kiinnostumaan kaikesta oppimateriaalista jo senkin vuoksi, että oppimistulokset ovat silloin parempia ja lukeminen miellyttävämpää. Jos kiinnostus ei synny itsestään, yritä miettiä esimerkiksi

  • Mitä luulen tekstin sisältävän?

  • Mitä minä tästä asiasta tiedän jo?

  • Miksi teksti on valittu opittavaksi?

  • Sisältääkö teksti jotakin minun elämääni liittyvää?

  • Onko tekstissä mielenkiintoisia ajatuksia?

  • Mihin tekstin kirjoittaja on pyrkinyt?

Aloita tekstiin tutustuminen lukemalla pääotsikko ja alaotsikot. Mieti, mitä teksti mahdollisesti sisältää. Lue sen jälkeen teksti läpi ikäänkuin silmäillen ja yritä luoda siitä itsellesi yleisnäkemys. Älä jää kiinni outoihin sanoihin, vaan alleviivaa tai ympyröi ne tai laita vaikka erilliselle paperille ylös myöhempää tarkistamista varten. Älä myöskään jää yhä uudelleen ja uudelleen lukemaan lausetta jota et ymmärrä, alleviivaa sekin ja mene eteenpäin. Jos teksti on hyvin pitkä, niin jaa se useampaan osaan, mutta älä katkaise kesken kappaleen.

Lue teksti uudelleen. Alleviivaa lukiessasi mielestäsi tärkeät asiat ja kirjoita heräävät kysymykset muistiin. Kun olet lukenut koko tekstin, avaa se käytäen kysymyslistoja, piirrä tekstistä miellekartta, selvitä vielä avoimet kysymykset ellei tekstin sisältö jo ole selvinnyt. Mieti mielessäsi ymmärsitko tekstin. Yritä kertoa tekstin sisältö omin sanoin. Kysy kaveriltasi miten hän on ymmärtänyt sinulle vaikeat asiat. Yhteistyö on tässäkin opiskelussa tehokkainta.

Aktivointi, mitä se on?

Tiedät monesta asiasta paljon enemmän kuin luuletkaan. Vaikeutena vain on löytää tarvitsemasi tiedot mielesi monista sopukoista. Aktivointia on, kun yrität palauttaa mieleesi mahdollisimman paljon aikaisemmin eri yhteyksissä oppimaasi.

Aiheen ajatteleminen etukäteen käynnistää omassa mielessä ennakkotietojen haun. Tiedänkö minä tästä jotakin? Missä olen kuullut tämän aikaisemmin? Missä olen nähnyt tämän? Mihin tämä liittyy? Kun uteliaisuus on herännyt, niin sekä tietoinen mieleen palauttaminen että tiedostamaton tiedonhaku käynnistyvät.

Oppiminen on sitä, että olemassa olevat tiedot saatetaan ajan tasalle, niihin liitetään uutta tietoa ja ennakoidaan tiedon myöhempi käyttö. Koska aikaisemman tiedon ajanmukaistaminen on oppimisessa niin tärkeää, erilaisia tapoja mieleen palauttamiseksi on kehitelty on runsaasti. Voit ehkä kehitellä niiden lisäksi aivan oman tapasi tai käyttää yhdistelmää vanhoista tutuista menetelmistä.

Oppiminen on aina vuorovaikutusta ja useampi ihminen muistaa aina samasta asiasta enemmän kuin yksi. Keskustelut ja systemaattisemmat mieleen palauttamisen tuokiot kavereiden ja jos mahdollista opiskeltavan asian asiantuntijoiden kanssa tehostavat ja monipuolistavat mieleen palauttamista. Tästä on kysymys oppituntikeskusteluissa.

Miellekartta

Miellekartta voi joillekin olla tutumpi englanninkielisellä nimellään "Mindmap". Nimi kertoo aika hyvin siitä, mihin miellekarttaa voi käyttää. Paperin keskelle piirretään ympyrä ja sen sisälle kirjoitetaan sen asian nimi, josta tietoja halutaan kerätä eli kartoittaa. Sen jälkeen lähdetään ideoimaan ja kaikki esille tulevat sanat kirjoitetaan säteittäin pääsanan ympärille. Toisiinsa jotenkin liittyvät sanat liitetään viivoilla toisiinsa. Joidenkin ohjeiden mukaan linkkiviivat lisätään vasta työn lopussa, jolloin myös tärkeimpiä esille tulleita sanoja ympyröidään. Ideakartta on kuitenkin aina tekijänsä näköinen ja työtä kannattaa opetella tekemään itselle parhaiten soveltuvalla tavalla. Miellekarttaa varten kannattaa varata mahdollisimman suuri tila.

Viimeisin, mutta ei merkityksettömin työvaihe, on miellekartan puhtaaksi piirtäminen. Tällöin kannattaa sanat ryhmitellä loogiseen järjestykseen niin, että toisiinsa liittyvät sanat tai asiat tulevat mahdollisimman lähekkäin.

Suunnitelmallisuus ja tavoitteet

Lukio-opiskelu on vaativaa ja jaksojen työjärjestykset usein täysiä. Oppimista kannattaa suunnitella etteivät määräajat yllätä. Suunnitelmassa pitäisi olla opiskelun tavoite, aiottu oppimistapa ja aikataulu.

Suunnitelmasi tärkein asia on määritellä oppimistavoite. Mieti, mitkä ovat kurssin tärkeimmät sisällöt ja tavoitteet? Mitkä ovat sinun tavoitteesi? Voiko sinun tavoitteesi jakaa osatavoitteisiin?

Kun osatavoitteet on selvillä, niin ota esille oma henkilökohtainen kalenterisi. Merkitse siihen kaikki ajankäyttöäsi ohjaavat asiat: harrastukset, sovitut tapaamiset, raportin esittelypäivät, tentit, kurssin loppumispäivä ym. Sen jälkeen arvioit kuinka kauan kunkin osatavoitteen saavuttaminen vie käytettävissä olevasta ajasta ja merkitset osatavoitteiden määräajat kalenteriisi. Vuorokaudessa on 24 tuntia. Kaikkea ei voi tehdä, vaan on päätettävä, mikä on milloinkin tärkeintä.